Tänä aamuna junassa minä istuin hiljaisesti kirjoittamassa kynällä. Koko matka kaupunkiin kestää noin 40 minuuttia ja työläppäri oli laukussa jallan takana kun istuin koko ajan. En huomannut että me olimme jo lähteneet pois Richmondilta ja Parliamentin rautatieasema oli niin lähellä.

Minä heitin nopeasti lehtiön ja kynän toiseen laukuun ja hyppäsin pois junasta hetki ennen ovet olivat suljettu. Kävelin raidan loppuun ja sitten liikuportaille ja kaikki oli kunnossa. Sitten huomasin että jotain ei ollut oikein. Jotain on väärä... Perkele! Läppäri oli vielä junassa ja nyt menossa johonkin mualle ilman minua :(

Juoksin liikuportaiden ylos ja heti lippunmyynnille kertomaan heille mitä oli tapahtunut ja kysy mitä he voisivat tehdä. Kiva, kiva nainen siellä soitti kiireisesti Flindersinkadun rautatieasemalle kertomaan heille että minun tietokone oli vielä junassa ja menossa sinnepäin, ja kysyi jos joku siellä voi mennä junaan kun saapui tärkistämään jos oli viellä paikalla.

Nainen sanoi sitten minulle että jos juoksin kolmoselle raidalle ja sieltä seuravaan junaan minä voisin päästä Flindersinkadun rautatieasemalle ennen juna jossa oli läppärini. Siis juoksin täysillä liikuportaiden alas ja junaan. Kun saapuimme Flindersinkadulle minä juoksin pois junasta, sitten portaiden alas ja sen jälkeen toisen portaiden ylos toiselle raidalle.

Mutta kun seison siellä minä huomasin että juna oli mennyt toiselle raidalle. Ei, ei, ei! Juoksin taas sinne mutta minun vaunu oli viimeien toisella puolella raidan. Juoksin taas mahdollissimman nopeasti ennen juna lahti ja hyppäsin sinne. Läppäri oli vielä paikalla ja otin sen pois.

Voi että, mikä päivän alku! Jos juna oli lähtenyt, minulla olisi ollut firmaan kahden tuhannen dollarin velkka.